Rinca Island (12.6.)

Kahden tunnin venematkan jälkeen saavuimme Rinca Islandille, joka on yksi kolmesta saaresta, jossa asustaa Komodon varaaneja. Matkasimme yhdessä puolalaisen kaverin kanssa, joka kertoi kiertäneensä viimeiset kolme vuotta maailmaa polkupyörällä. Indonesiaan kaveri oli tullut Australiasta ja jatkanut matkaa lautalla tänne Floresin saarelle. Täällä hän on polkenut pyörällä mäkisiä hiekkateitä pitkin paahtavassa kuumuudessa (yli 30 C) ja pysähtynyt tutustumaan paikallisiin kyliin ja niissä asuviin ihmisiin. Hänestä moni reppureissaaja voisi ottaa mallia, mitä tulee halvalla matkustamiseen. Menopelinä hänellä on siis pyörä ja polttoaineena oma lihasvoima. Yöpymistä varten hänellä on teltta, jota hän saa vain harvoin käyttää. Pienissä kylissä ja vähän isommissakin ihmiset tarjoavat hänelle yösijan, illallisen ja ennen aamiaista ei kuulemma ole soveliasta jatkaa matkaa. Vinkkinä Aloria ajatellen hän ehdotti, että istumme johonkin penkille ja odotamme hetken ja voimme olla varmoja, että yösija löytyy ”ilmaiseksi”. Uteliaina kysyimme, eikö hän todella maksa majoituksestaan mitään. Tähän hän totesi, että puolalainen postikortti hänen yhteystietoineen riittää hyvin maksuksi!?! Ihmiset täällä eivät ole tottuneita ulkomaalaisiin ja he ovat ylpeitä saadessaan vieraakseen turistin. Viime yön hän oli yöpynyt Rinca Island –retken järjestäneen matkatoimiston virkailijan kotona ja tälle illalle hänellä oli jo ainakin kolme uutta kutsua!
Rinca Island on yksi Komodon kansallispuistoon kuuluvista saarista ja varaaneja bongaamaan tulleille parempi kohde kuin itse Komodon saari. Tämä siksi, että Rinca on paljon pienempi saari kuin Komodo ja näin ollen varaaneja on suurempi mahdollisuus nähdä. Rincalla on myös ehkä vähemmän turisteja kuin Komodolla ja matka sinne kestää vähemmän aikaa. Saarella opas vei meidät noin tunnin kestävälle kävelykierrokselle. Kierroksen aikana törmäsimme useisiin varaaneihin ja saimme kuulla oppaan kertovan tästä melkoisesta pedosta. Varaanin hampaiden terävyyden ja puruvoiman sekä syljen sisältämän kymmenien bakteerien hyökkäyksen oli saanut kokea yksi puiston oppaista muutama päivä sitten. Onneksi opas selvisi melko pienin vammoin (?). Meidän turistien suojana oppailla oli puukeppi, joka ilmeisesti toimii tarpeeksi tehokkaasti, jos kohdalle sattuu aggressiivinen varaani!?! Onneksi meidän kohtaamamme varaanit olivat joko päivänokosilla tai löntystelivät laiskasti ohitsemme.
Palattuamme Labuan Bajoon puolalainen kaveri tutustutti meidät indonesialaiseen edulliseen katukeittiön maailmaan. Täällä voi syödä hyvin noin 4 -5 kertaa halvemmalla kuin mitä me olemme syöneet. Katukeittiöiden ja paikallisten suosimien ravintoloiden ruoka on hyvää ja halpaa ja kokit pesevät kätensäkin lähes aina ;) Maistettuamme lihavarrasta suuntasimme kuitenkin illalliselle ravintolaan ja tilasimme siellä kaverin suosittelemaa kasvisannosta Gado Gadoa. Hyvää oli!