Liian vanha sukeltamaan? (9.6.)

Tänään meitä oli sukellusreissulla neljä muuta sukeltajaa meidän lisäksemme. Näiden sukeltajien joukossa oli viehättävä rouva, jonka uskoimme tulleen veneelle katselemaan poikansa ja hänen tyttöystävänsä sukelluksia. Yllätykseksemme ennen ensimmäistä sukellusta rouva rupesi kiskomaan märkäpukua ylleen. Hän oli siis tulossa sukeltamaan kanssamme?! Myöhemmin rouva kertoi Riikalle, että hän oli matkan aikana viettänyt 64-vuotissynttäreitä ja hänen poikansa oli houkutellut hänet sukelluskurssille. Rouva totesi, ettei hän olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut koskaan sukeltavansa, mutta oli tyytyväinen uudesta harrastuksestaan. Tänään hän sukelsi kanssamme kaikki kolme sukellusta ja iloitsi kuin lapsi kaikesta uudesta. Ystävät, rohkeasti kokeilemaan sukelluksen avaamaa ihmeellistä vedenalaista maailmaa!!! Kuvassa yksi esimerkki ihmeistä, nudibranch, joka on etanan kaltainen merenelävä ja pieni sellainen n. 3 – 4 cm (Mika alkaa pikku hiljaa kehittyä makrokuvauksessa (?)!).
Rantauduimme noin viiden aikaan iltapäivällä ja päätimme mennä kylmille oluille mukavaan satamaravintolaan, josta avautuu upea näkymä sataman yli merelle. Kylmät juomat jäivät haaveeksi, sillä kaupungissa oli jälleen kerran sähkökatkos (päivittäistä täällä) ja näin ollen jääkaapissa juomat olivat jo hiukan lämmenneet. Bintang (olut) ja Sprite maistuivat silti merellä vietetyn päivän jälkeen taivaallisilta!
Vaikka kaupunki onkin vilkastunut viime vuosien aikana kasvaneen turismin myötä, niin turistikaupungiksi tätä paikkaa ei voi parhaalla tahdollakaan vielä kutsua. Katukuvassa ei pahemmin turisteja näy, kaupanpitäjät eivät huutele perään eikä kukaan tyrkytä palveluitaan ja ravintoloitsijat eivät odota saavansa tippiä. Ihmiset ovat vain aidosti kiinnostuneita meistä turisteista ja tervehtivät meitä ystävällisesti. Me olemme menettäneet sydämemme tälle viehättävälle ilmapiirille, jota on vaikea enää löytää monestakaan maailman kolkasta.