Odottavin mielin aloitimme sukellukset Bunakenin kansallispuistossa. Olemme aloittaneet sukellusharrastuksemme täällä ja muistikuvissamme on upeita koralleja ja paljon erilaisia kalalajeja. Niinpä kun ensimmäisellä sukelluksella kaloja oli todella vähän, olimme hiukan pettyneitä, vaikka kohteen seinämä olikin upean korallin peittämä.Toisella sukelluksella kaloja olikin sitten jo enemmän. Näimme myös useita kilpikonnia, joista yksi oli valtava. Voi vain arvata, kuinka vanha yksilö tämä kivenkolossa päivänokosia ottanut oli. Ehkä 100 - 150 vuotias?
Useamman sukelluksen jälkeen voimme todeta, että paikka on muistikuviemme mukainen. Täällä on kaunista korallia ja kaloja on paljon. Onhan paikka tutkitustikin lajistoltaan yksi maailman rikkaimmista. Olosuhteet ovat olleet myös suotuisat. Näkyvyys on ollut hyvä ja virrat mukavan leppoisia. Täällä on ollut mukava sukeltaa lomamme viimeisiä sukelluksia.
Päivien aikana olemme saaneet nauttia myös hotellimme lukuisien koirien ja kissojen seurasta. Jostakin kumman syystä erityisesti kissat ovat tykästyneet Riikkaan ja niinpä ne kyhnyttävät itseään hänen jalkojaan vasten ja pujahtavat auki olevasta ikkunasta sisään bungalowiin. Ensin Mika antoi niille lähtöpassit, onhan Riikka allerginen, mutta kun eräänä päivänä voileipäkeksipaketti löytyi lattialta huoneen nurkasta paketin nurkat nakerreltuna auki, niin siitä lähtien kissat ovat saaneet tulla pistämään paikalliset hiiret ojennukseen.Iltaisin olemme kävelleet naapuriin Safety Stopiin yömyssyille ja olemme jo kerran saaneet kuulla Cobra bändin soittoakin. Kurkkupurkeista tehdyt rummut ja kitarat soivat edelleen hyvin täällä Bunakenin lämpimässä yössä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti