Rinca-päivän jälkeen sukelluspäivämme ovat noudattaneet samaa aikataulua. Vene on noutanut meidät aamulla klo 8 ja illalla olemme palanneet takaisin viiden kuuden aikaan. Sen jälkeen on ollut vuorossa suihku, illallinen ja sitten nukkumaan. Olemme sukeltaneet enemmälti Komodon kansallispuiston keskiosassa. Ison aallokon vuoksi sukelsimme ainoastaan kerran puiston pohjoisosassa. Tuo päivä (su) olikin melko tapahtumarikas. Täyden kuun aika on lähellä ja sen vuoksi virrat ovat voimistuneet ja paikoitellen ne ovat olleet kovin arvaamattomat.
Ensimmäinen kohteemme pohjoisosassa oli Airstrip (manta point), joka on virtasukelluskohde. Tiedossa oli vauhdikasta menoa, varsinkin ensimmäisellä ryhmällä. Ei kuitenkaan haluttuun suuntaan! Ilmeisesti kapteenimme pudotti ryhmän hiukan liian matalaan ja jotta ryhmä olisi päässyt oikealle väylälle, olisi heidän pitänyt jaksaa puskea ensin jonkin matkaa vasten voimakasta virtaa. Ryhmän divemaster olisi ehkä juuri ja juuri tähän pystynyt, mutta muut eivät. Niinpä ryhmä ajautui hyvin matalassa vedessä kovan virran mukana noin puoli kilometriä väärään suuntaan vedenpäälliselle riutalle odottelemaan venettä.
Meidän ryhmämme pudotuspaikka oli parempi. Alkusukelluksella mekin jouduimme puskemaan läpi vastavirran päästäksemme syvemmälle ja oikealle väylälle. Raskaiden ponnisteluiden jälkeen virta kääntyi ja saimme nautiskella virran viennistä. Samalla ihailimme, kuinka kalat helposti uivat virrasta huolimatta. Sukellus oli ehdottomasti yksi parhaimmistamme. Näimme useita white tip reef sharkeja (riuttahaita), napoleoneja ja ensimmäistä kertaa bamboo sharkin, josta Mika onnistui ottamaan kuvan. Ainoastaan pala pyrstöstä jäi kuvasta puuttumaan. Hieno suoritus ajatellen, että kuvanottoon oli ehkä pari sekuntia aikaa! Aivan sukelluksemme lopuksi näimme vielä mantankin (paholaisrausku). Meidän sukelluspäiväkirjaan tuli siis merkintä uudesta hailajista ja ensimmäisen sukellusryhmän kaverit saattoivat kirjata kirjaan lokkihavaintoja. Kovin monelta ei varmasti löydy moisia havaintoja sukelluksilta! 
Suurimman osan sukelluksistamme sukelsimme siis puiston keskiosissa. Siellä virrat olivat myös toisinaan arvaamattomat ja parissa paikassa, jossa meille lupailtiin mukavaa virtasukellusta, virtaa ei ollutkaan. Meille jäi erityisesti mieleen lauantain sukellus, jossa kohtasimme ensimmäistä kertaa eagle rayn lähietäisyydeltä. Upea eläin! Miten vaivattomasti se pitäytyi virrassa paikoillaan, kun me jouduimme potkimaan räpylöillä sen minkä jaksoimme pysyäksemme edes jokseenkin sen rinnalla. Kaikista sukelluksistamme voisi sanoa, että ne ovat olleet eri lajien ilotulitusta. Viime vuoteen verrattuna näimme vähemmän mantoja ja suuria kalaparvia, mutta kyllä Komodo on edelleen kerrassaan loistava sukelluspaikka!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti